sunnuntai 11. elokuuta 2019

Hyvästit, roadtrip ja kotiinpaluu

Tässä on nyt kulunut aika paljonkin aikaa viimeisimmästä kirjoituksesta ja kaikenlaista on myös ehtinyt tapahtua. Olen ollut Suomessa siis jo noin kuukauden, mutta tämän kirjoituksen tekeminen on vain jotenkin aina jäänyt. Lähdetään nyt kuitenkin liikkeelle sieltä mihin edellisen kerran jäätiin eli kun olin vielä Yhdysvalloissa.

Eli mun perhe tuli South Lyoniin ja ekana päivänä ne tuli syömään vaan illallista meidän luokse. Lauantaina me sit mentiin ajelemaan vähän South Lyonissa ja mä näytin niille missä mun koulu on ja muita paikkoja. Sunnuntaina me mentiin mun molempien hostperheitten kanssa Greenfield Villageen. Ne vanhat talot oli kivan näköisiä ja siellä oli jotain ihan mielenkiintoisiakin paikkoja.





Maanantaina mä sitten sanoin hyvästit mun hostperheelle ja lähdin mun perheen mukana ajamaan kohti Niagaran putouksia. Me saavuttiin sinne maanantai-iltana ja meidän hotellista oli loistavat näkymät sinne putouksille, joten nähtiin ne hyvin vaikkei vielä sinne asti käveltykään. Tiistaina me sitten lähdettiin heti aamusta sinne putouksille. Ensimmäisenä me mentiin sellaiselle veneajelulle sinne putouksen alla olevalle vedelle. Me saatiin kyllä semmoiset kertakäyttöiset sadetakit, mutta kastuttiin niistä huolimatta aika perusteellisesti. Maisemat oli kyllä aika hienoja, paitsi aivan niiden putousten luona oli niin paljon vesisumua ettei oikein nähnyt mitään. Veneajelun jälkeen me käveltiin siinä putousten vieressä ja otettiin kuvia. Seuraavaksi me mentiin sellaiseen pelipaikkaan missä pelattiin lasersotaa, minigolfia ja jotain muita ton tapaisia juttuja. Illalla me käytiin syömässä ja sitten käveltiin takaisin niille putouksille, sillä ne järjesti siellä ilotulituksen.

Tää kuva on meidän hotellihuoneen ikkunasta






Seuraavana päivänä me lähdettiin siitä hotellista ja ajettiin takaisin Yhdysvaltojen puolelle ja mentiin katsomaan niitä putouksia sieltäkin puolelta. Ne pääsi näkemään paljon lähempää siltä puolelta ja se ympäristö oli myös enemmän puistikkoa kun siellä Kanadan puolella se ympäristö oli vaan rakennuksia.








Torstaina me mentiin sellaiseen outlet ostoskeskukseen ja ostettiin jotain vaatteita. Perjantaina me  lähdettiin ajamaan kohti Washington D.C:ta mutta ajettiin Pennsylvanian läpi ja pysähdyttiin sitten Amish countryssa. Me oltiin siellä noin kaksi päivää, ajeltiin ympäriinsä, käytiin hevoskärryajelulla ja syötiin perinteisiä ruokia.




Sunnuntaina me ajettiin Atlantin rannikolle ja vietettiin siellä rantapäivää. Vesi oli aika lämmintä ja oli kiva uida meressä pitkästä aikaa.



Maanataina me sitten saavuttiin Washington D.C.:hin ja mentiin ekaksi National Zoological Parkiin eli siis eläinpuistoon, mutta se oli ilmainen. Siellä oli pandoja ja monia muita eläimiä, mutta tuona päivänä oli todella kuuma joten me ei viivytty siellä kovin kauaa.










Meidän hotelli oli vähän varsinaisen Washingtonin ulkopuolella joten me ostettiin metrokortit ja käytettiin sitä aina kun liikuttiin paikasta toiseen. Ensimmäisenä me mentiin käymään Congressin kirjastossa, Supreme Courtissa ja Congressitalossa. Me päästiin niihin kaikkiin sisällekin. Oli aika siistiä nähdä nyt ne kaikki rakennukset mistä me governmentissa puhuttiiin syksyllä. Lisäksi me mentiin myös Air ja Space museoon.









Keskiviikkona me käytiin valkoisen talon vierailukeskuksessa ja sitten käveltiin sen ohi, vaikka ei sieltä kovin lähelle päässyt. Lisäksi me käveltiin siinä puistossa ja käytiin mm. Lincolnin muistomerkillä, toisen maailmansodan muistomerkillä, ja obeliskilla.







Näitten jälkeen me mentiin käymään Afrikan Amerikkalaisen historian museossa. Se oli todella mielenkiintoinen museo, ja taas niitä samoja juttuja mistä olin juuri opiskellut koulussa.



Lisäksi me käytiin vielä Amerikan historian museossa.




Torstaina oli sitten 4th of July eli USA:n itsenäisyyspäivä ja se kyllä näkyi kaikkialla. Me mentiin katsomaan sellaista paraatia ison kadun varteen ja onneksi oltiin siellä hyvissä ajoin, sillä saatiin paikat aika siitä edestä. Se paraati oli aika pitkä ja siinä oli paljon erilaisia eriintyjiä, mm. eri koulujen marssiorkestereja ja eri sotilasryhmiä.




Myöhemmin me mentiin kuuntelemaan Trumpin puhetta. Siellä oli todella paljon ihmisiä, ja ne oli levittäytynyt pitkälle puiston eri osiin.


Puheen jälkeen me lähdettiin metrolla takaisin meidän hotellille päin ja käveltiin sieltä sellaiseen paikkaan mistä katsottiin sitten niitä ilotulituksia. Ne oli kyllä tosi hienon näköisiä, mutta ne kesti noin 35 minuuttia mikä oli ehkä vähän liian pitkä aika mun mielestä.





Pejantaina me sitten lähdettiin Washingtonista ja alettiin ajamaan Chicagoa kohti. Sunnuntaina me käytiin vielä Lake Michiganin rannalla, ja vesi oli suurinpiirtein yhtä lämmintä kuin Atlantissakin. Ainut ero oli että täällä oli vielä isommat aallot.



Sunnuntai-iltana me myös pakattiin meidän kaikki tavarat ja saatiinkin ne ihan hyvin mahtumaan meidän viiteen laukkuun ilman ongelmia. Äiti ja isi kävi myös palauttamassa meidän vuokra-auton jo illalla. Maanantaina me sitten lähdettiin hotellista lentokentälle aamiaisen jälkeen. Meidän hotelli on sen verran lähellä sitä lentokenttää, että sieltä meni bussi sinne. Me oltiin siellä lentokentällä vähän liian aikaisin joten jouduttiin odottamaan hetki että päästiin tekemään lähtöselvitys. Siitä me sitten päädyttiinkin yllättävän nopeasti turvatarkastukseen, ja mentiin siitäkin läpi. Meillä oli muutama tunti odotusaikaa ennen kuin me lähdettiin, joten mä, ja mun sisko ja veli mentiin syömään jotain ennen lentoa. Lento lähti ihan ajallaan, ja mä katsoin vaan elokuvia koko lentomatkan ajan ja aika menikin aika nopeasti. Me oltiin Suomessa tiistaina joskus aamupäivällä, ja lähdettiin Helsingistä sitten ajamaan kotiin. Seuraavana yönä mä kyllä nukuin aika pitkään kun olin valvonut koko lennon. 

Aluksi suomen puhuminen tuotti vaikeuksia, mutta nyt se tuntuu jo normaalilta vaikka välillä tuleekin jotain juttuja ensin englanniksi mieleen. Muutenkin alussa jotkut asiat Suomessa vaikutti vähän oudoilta, mutta on niihin ajan kanssa tottunut. 
Tämä jää varmaan nyt viimeiseksi kirjoitukseksi, mutta tähän loppuun sanon vielä että mun vaihtovuosi oli kyllä aivan loistava kokemus vaikka se ei aina niin helppoa ollutkaan. Jos vaan on mahdollisuus ja halua lähteä vaihtoon niin voin kyllä ehdottomasti suositella!